Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2011!

Valitettavasti vain Lumppu kerkisi kiireiltään joulukuvaukseen.

LUNTA!

Moonan sisko Myy muutti kotiinsa Hukkaporttiin. Tytöllä on kuulemma mennyt hyvin muutamien ensimmäisten päiviensä aikana.

Meidän perheen nuorin (muttei pienin) Moona on saanut painattaa isojen ja pienten kanssa ulkona nauttimassa lumesta! Vauhtia on riittänyt ja lumi on pöllynnyt.

Perheen kooltaan pienin mutta egoltaan sitäkin isompi Juju päätti, että lumileikit saavat riittää. Juju meni pörhistelemään Oliverille ja vähän katselin hampaat irvessä mitenkä siinä tapahtuu. Oliver katsoi vain "tuollainen natsi" ja lähti riehumaan muiden kanssa.

Kaikki kyllä tykkäsivät juosta vapaana ja telmiä lumessa, mutta eipä Lumppu lämmennyt ajatukselle lenkistä. Koko lenkin tyttö meni pää painuksissa ja naamalla oli "olisin jäänyt mielummin leikkimään muiden kanssa pihaan kuin sun kanssa lenkille.."-ilme. Vauhti oli todellista löntystystä ja sain vähän väliä nykiä Lumppua hihnasta "mennään jo!", mutta kun ulkona tuuli ja lunta pyrytti.. Eihän siellä nyt pieni bernhardi voinut missään tapauksessa kävellä! Melkein hukkui lumeen...

Vähän pitää leijjua tähän loppuun meidän nöffien menestyksestä. Molemmat päättivät päästä PAKK:n läpin ja ei millään huonoilla pisteillä. Oliver nappasi 95pistettä ja Kerttu sitten 91pistettä.
Moona sitten päätti näyttää, että ei se PAKK nyt niin helppo homma ole ja repäisi hylätyn pistein kolkytäneljä. Ei paha, mutta ei silti riittävän hyvä. Ehkä me jatketaan Moonan kanssa myöhemmin kokeilemista.
Moonan & Kertun kanssa samassa kisassa oli myös Myy! Myy läpäisi hienosti PAKK:n ja saa nyt elvistellä BH tittelinsä kanssa. Pisteitä tyttö sai 87. Onnea Raindchir & Myy :) Varsin lupaava alku kisauralle!

pentutuoksua

OI JEE! Aikaa on taas kulunut ja 1.11. syntyi KAKSI ihanaa bernhardinpentua. Ikää heille on kertynyt jo neljä viikkoa ja silmätkin ovat auenneet jo viikko sitten. Viralliset nimet ovat Kuolamyllyn Havaijin Molokai ja Kuolamyllyn Havaijin Maui. Molokai jää kotio kasvamaan ja tyttö tunnetaan nykyään nimellä Moona. Moona on lyhytkarvainen neitokainen ja sisko-Maui on pitkäkarvainen.

Moona ja Maui ovat saaneet paljon aikaan. Heitä on käynyt kaikki lähistön ihmiset katsomassa ja paijaamassa ja tytöt ovat valloittaneet monet sydämmet. Kauheasti ovat ihmiset olleet harmissaan kun molemmat tytöistä on ollut varattu. Tai no Moonahan mun piti sijoittaa, mutta sopivaa sijoituskotia ei tuntunut löytyvän ja jäikin sitten itselle.

Leijonia?

Katselin A.t.:n vähentävän koiriaan ja seassa oli kolme ihastuttavaa leonberginkoiraa. Kahdesta tein sitten ostotarjouksen ja perheeseen muutti kaksi uutta hurmuria.

Santtu on jo reilu kolme vuotias hienosti näyttelyissä menestynyt uros (useamman maan muotovalio). Tokossa herra on myös kisattu ihan valioksi asti ja BH löytyy myös. Vepessä on -09 vuoden oppinut vesipelastaja. Ei siis mikään huono pakkaus. Tarkoitus on jatkaa pojan kanssa vepen parissa.
Jemma on 15kuukauden ikäinen nuori neitokainen. Paketin isä on aivan huippu menestynyt BH vFIN TVA DK & FIN & KRE & LT & N & LUX & GER MVA vLTW-09 vjKREW-08 vKREW-08 vLUXJW-09 vLUXW-09 Knight Nacht av Leonberghof. Jemma on näyttänyt taitonsa jo tokossa josta sillä on oikeudet erikoisvoittajaluokkaan. Näyttelyissäkin tyttö on menestynyt saaden kaksi sertiä ja voittajatitteleitä (PVV-10 vJPV-10 vPFRAW-10 vjPFRAW-10). Paras näyttelytulos on RYP1!! BH on myös hankittu.
Molemmat ovat luonteeltaan ihania ja voi olla, että meille tulee joskus leopentuja. Mistä tulikin mieleen, että meillehän on tulossa pentuja!

Ekan pentueen isä Rony astui tänään lyhytkarvaisen bernhardinkoiranartun Evan. Viralliselta nimeltään narttu on Derriers Whatever eli tuttu Derriers koira niinkuin Lumppu. Saa nähdä syntyykö pentueeseen lyhytkarvaisia vai pitkäkarvaisia vai molempia. Innolla odottelen. Toivottavasti sieltä pyötähtää minulle tyttönen.

Lumpunkin pennutusta pitäisi harkita. Ehkä ensi vuonna.

murhetta ja onnea

Aloitetaan ensimmäisenä suru-uutisella. Olen tämän asian kanssa jo aika hyvin sujut ja elämä tuntuu jo hitusen paremmalta, kun tapahtumasta on kohta kuukausi.

Yksi ensimmäisistä bernhardeistani menetyi auton takia.. Pihla päätti ensimmäistä kertaa elämässään lähteä haahuilemaan jäljen perässä omille teilleen.. Kaipaan kovasti tyttöä. Ehkä ikävä joskus helpottaa..

Yritetäämpä siirtyä sitten vähän iloisempiin uutisiin. Voittajanäyttelyitten "putki" aloitettiin Ranskan voittajassa.
Pihla pääsi vielä esiintymään täällä ja voitti nartut (ROP-jun, vFRAW-10 & vjFRAW-10). Rita ja Lumppu saivat erittäin hyvät ja Rita oli kakkonen ja Lumppu kolmonen.
Rony sai erittäin hyvän ja Figo voitti kaikki urokset (--> vFRA MVA!!). Cujo sai valitettavasti EVA:n. Figo oli ROP ja Pihla VSP! Illalla juhlistettiin shamppanjalla Figon uutta MVA arvoa.
Apsoissa normaaliin tapaan Milla sai taas erinomaisen ja sijoittui PN2:ksi. Pommeissa Juju päätti loistaa ja repäisi itsensä aivan VSP:ksi asti! Nöffeissä molemmat saivat erittäin hyvät. Oliver oli luokkansa neljäs ja Kerttu toinen.

Ranskan voittajan jälkeen lähdettiiin Ruotin voittajaan. Lumppu sai erittäin hyvän ja Rita erinomaisen. Rita oli ROP-jun ja sai vjSWEW-10 tittelin. Rony sai EH1:n ja Rony oli ROP valioluokassa.
Pommeissa Juju nappasi PU4-sijan ja oli luokkansa toinen, hävisi toiselle valiourokselle. Apsoissa Milla PN2.
Nöffeissä oli todellinen yllättäjä! Oliver oli luokkansa toinen ja paras uros kisassa sijoittui kolmanneksi. Oliver ei todellakaan ollut se yllättäjä vaan Kerttu! Kun eihän Kerttu mikään näyttelykoira ole.. No ompa kuitenkin! Vetäisi itsensä rotunsa parhaaksi ja mukana tuli SERT, CACIB & vSWEW-10! Mahti tytsy!

Ruotsista matka suuntautui Islantiin. (bernhardinkoira tulokset) Nöffeissä Oliver sijoittui paras uros kehässä kolmanneksi ja oli luokkansa kolmas myös. Kerttu sai erittäin hyvän ja oli myös kolmas.
Pommeissa Juju oli PU2, harmittavasti hävisi yhdelle, mutta ei se mitään. Onhan Juju noita titteleitä kahminut jo ihan kiitettävissä määrin. Apsoissa Milla ylsi PN3:ksi.

Islannista suunnattiin "viimeiseen" voittajanäyttelyyn Viroon. (bernhardinkoira tulokset) Nöffeissä oli tällä kertaa myös yllättäjä. Olen niin tottunut, että Oliver pääsee PU-sijalle, mutta ei koskaan ensimmäiseksi. Virossa tapahtui poikkeus. Oliver pääsi VSP:ksi ja mukana tuli SERT, CACIB & vESTW-10! Nyt leijjun ylpeydestä seuraavan vuoden! Kerttu sai normaaliin tapaansa erittäin hyvän ja sijoittui luokkansa toiseksi.
(pommi tulos) Olin jo apsokehässä valmistautunut, että Milla on PN2 tai PN3. No täälläkin tapahtui poikkeus. Milla ylsi myös VSP:ksi ja sai mukana SERT:n ja CACIB:n kera vESTW-10 tittelin! Tässä lisää ylpeilyn aihetta seuraavaksi vuodeksi.

Mahtavat reissut oli ja paljon yllättäviä tuloksia saatiin!

Hillfield KV

Viime päivityksen jälkeen meille on syntynyt Kuolamyllyn ensimmäinen pentue, yhdistelmänä Pihla x Rony. Pentuja syntyi kolme (1u, 2n) joista yksi narttu, Rita, jäi kotiin kasvamaan. Pentue oli teemaltaan Stephen King "Cujo"-pentue.

Hillfieldin näyttelyyn oli saatu kaksi Kuolamyllyn kasvattia edustamaan bernhardinkoiria eikä lainkaan huonosti mennyt! Tuomarina toimi Lania.

Junnuluokan tytöt napsivat kaikki erittäin hyvät. Järjestys oli Pihla (1), Rita (2), Lumppu (3).
Avoimenluokan pojat loistivatkin sitten enemmän ja saivat kaikki erinomaiset. Ensimmäiseksi valittiin Figo joka sai SERTin (vKANS MVA niin ei CACIBia), toiseksi tuli Kirsillä oleva kasvattini Cujo joka sai CACIBin (!!) ja kolmanneksi Cujon isä Rony.

Pojasta polvi paranee. Eikö se oli kasvatuksen tarkoitus, että pennut ovat parempia kun vanhemmat? Onnea Kirsi ja Cujo! Teillä on mennyt mahtavasti.

Meillä oli myös nöffeissä odottamatonta menestystä! Oliver oli ensimmäisessä näyttelyssään ja sai erinomaisen sekä sijoittui paras uros-kehässä kolmanneksi (ERI3 PU3)!! Kerttu oli ainut narttu ja sai erittäin hyvän sekä voitti luokkansa.

Kaksi kasvattiani oli myös Usagin KV:ssa. Eve oli PEK1 ja Cujo sai SERTin & CACIBin sekä oli ROP!

Olen miettinyt Leean hankkimista meille, koska sen olisi varmasti parempi olla muiden isojen koirien kanssa ja saman luonteisten koirien kanssa kuin sählä bordercollieitten. Onhan meillä toki nuo kaksi sylikoiraa (tai onhan nuo isotkin sylikoiria), mutta se on ihan eri asia kun meillä olisi oman kokoistakin seuraa.

muuttopuuhaa

Valitettavasti en ole kerinnyt kirjoitella. Meillä on ollut kauheaa kiirettä päällä viimeinen kuukausi! Olen joutunut pakkaamaan muuttolaatikoita ja samalla kävin hakemassa kauan kaivatun kauhu kolmikon - Figon, Jujun ja Millan. Kun nämä pääsivät paikan päälle alkoikin muuttorumpa. Kaikki tavarat ja koirat pääsivät ehjänä perille.

Muutimme taajama-alueelta pois, koska halusin rauhallisempaan paikkaan. Paikkaan missä voisin surutta pitää koiria vapaana. Löysinkin viikkojen katselun jälkeen vähän ränsistyneen maatilan, asuin rakennus oli kyllä hyvässä kunnossa. Saimme kuskattua kaikki tavarat jo keskiviikkona tänne.

Alkuviikosta muutto oli jo hyvässä mallissa ja suurin osa kamoista saatu paikalleen. Tiistaina 16vuotias Anne tuli meille heti aamusta vahtimaan koiria, kun minun piti kiirehtiä lentokentälle, että pääsisin Ranskaan. Ai miksi? Siellä odotti elämäni uusi mies..

Olin kysellyt Meripelastajasta yhtä nöffiurosta aikaisemmin samalla kun olin kysellyt Kertusta, mutta en ollut kuullut siitä sen jälkeen mitään. En siis tiennyt oliko omistaja päättänyt pitää sen vai oliko ostotarjoukseni unohdettu. Päätin sitten, että en jää odottelemaan enään tätä urosta pisempään ja aloin etsimään itselleni nöffiurosta muualta. Maaksi otin Ranskan, koska olin todennut jo aikaisemmin siellä olevan hyviä nöffejä.

Kahden sijoitusnöffinarttuni kasvattaja suositteli Pedroa. Soitin sitten Pedrolle ja kyselin pennuista. Ja pöh, ei hänellä mitään pentuja ollut vain aikuinen (vuoden ikäinen) nöffiuros jonka pää oli kuin puuta jonka takia Pedro ei ollut uskaltanut luovuttaa sitä mihkään. Hain uroksen Ranskasta ja matka sujui hyvin Suomen lentokentälle asti.

Siellä kuulin yhdestä kuulutuksesta lopun "Iso & musta koira juoksee irtona", mutta paikka jäi täysin auki, että missä. Kävin infosta kyselemässä koiraa ja näytin rekisteripaperit uroksestani. Infon nainen ei meinannut uskoa, että uros voisi olla minun. Pitkän harkinnan jälkeen hän sanoi, että koira oli saatu kiinni ja se tuotaisiin ovien eteen. Kiitin ja kävelin oville jossa urokseni odotti minua. Tuntui jotenkin hankalalta vakuuttaa turvamiehille omistavansa juuri sen koiran joka mulkoili pahasti kulmien alta ja yritti välillä väistää.

Uros sai nimensä lasten elokuvasta "Oliver ja kumppanit", koska se oli ensimmäinen elokuva jonka Oliver katsoi Suomessa ja haukkui aina Oliver nimen kuullessa. Ei se voi tarkoittaa muutakuin sitä, että se haluaa olla Oliver. Poika tottui nopeasti uuteen nimeensä ja tottelee sitä jo moitteettomasti.

Oliverista sai huomata heti ensimmäisinä päivinä, että se on ihan oikeasti kovapäinen. Miellyttämishalu tuntuu olevan todella pieni ja yhteistyö ei suju vielä täysin mutkattomasti. Silti ilmoitin Oliverin sen ensimmäiseen tokokokeeseen joka on 19päivä. Pitäkää peukkuja, mutta tuntuu, että kyllä sieltä se nolla tulee, jos jotain ihmettä ei tapahdu. Ai niin, tässä Oliverin sivut, jos haluatte tutustua paremmin.

tokoilua

Päätin tänään harjoitella Pihlan kanssa VOI-luokan liikkeitä. Ensin yritin vähän leikittää tyttöä, että olisi vähän ollut innostuneempi. Pihlapa laittoi sitten täysin ranttaliksi ja juoksi vain pihaa ympäri kuulematta yhtään mitään. Istuin alas ja jäin odottelemaan, että neiti suvaitsisi saada kuulonsa takaisin.

Pihla vain riehui ja lopuksi jäi makoilemaan pihan reunalle. Päätin lähteä menemään pihasta, en tuollaista käytöstä jaksanut katsella. Kävelin läheiseen metsään ja en katsonut kertaakaan taakseni. Pihla jäi varmasti todella yllättyneenä pihaan jossa on 190cm aidat. Vähän matkaa käveltyäni alkoi kuulumaan kamala kiljuminen "ÄITI! ÄLÄ JÄTÄ! ÄLÄ! ÄLÄ MENE YKSIN! HAE MINUT POIS! OTA MUKAAN!" Pihla yritti päästä aidasta läpi, kuitenkaan onnistumatta siinä. Pari kilometriä käveltyäni alkoi takaani kuulumaan kamala läähätys. Pihla juoksi luokseni "ÄITI! TÄSSÄ MINÄ OLEN! Etkö huomannut, että jätit minut aidan toiselle puolelle?" Katsoin äimistyneenä Pihlaa ja mielessäni vain pyöri "Mitenkä tuo pääsi aidan yli", koska Pihla ei ole koskaan ollut mikään erityisen ketterä.

Palasimme kotio Pihlan kanssa. Kävelin aidan vierustaa pitkin ja katselin näkyikö mitään pakoreittiä. Ei, ei mitään. Ei neiti varmasti ollut päässyt aidan ylitse..

Aloitimme treenaamaan tokoa. Käskin Pihlan makaamaan ja odottamaan. Heittelin sitä kohti palloja ja nameja. Yksi nami houkutti todella paljon, mutta ei lähtenyt ottamaan sitä. Lähdin itse kävelemään pois ja tutkimaan lisää aidan vierustaa. Edelleenkään en huomannut mitään. Palasin takaisin Pihlan luokse ja vapautin sen. Otin sitten vielä vähän noutoa ja hyppyjä. Hyvin pärjäsi, mutta päätin lopettaa varsin lyhyen harjoitustuokion jälkeen, koska Pihlasta huomasi, että ei kiinnosta.

uimakausi avattu

Kävin itse perjantaina jo ensimmäisen kerran uimassa, mutta tänään pääsivät jo koiratkin mukaan uimaan. Olin tämän tän hetkisen nelikon voimin: Kerttu, Lumppu, Rony & Pihla.

Vähän piti koirien, varsinkin Lumpun, uimista himmailla, kun ei tuolla jäätävässä vedessä viitsi kauaa olla. Kaikki hakivat kilpaa keppiä ja Lumppu näytti taas viime kesänä oppimaansa taitoaan "näin hukutan kaverin, kun se saa kepin ensin". Kerttu kävi pari kertaa veden alla, kun Lumppu alkoi kunnolla rähisemään kepistä. Onneksi Ronylle ja Pihlalle on kehittynyt jo hyvät "sukellustaidot", kun Lumppu on painanut niitä veden alle. Aina sitä jaksaa ihmetellä miten porukan pienin koira yrittää hukuttaa muut.

Laittelin Lumpun autoon odottamaan ja heittelin yksitellen kaikille kolmelle muulle keppiä. Rony jätti keppinsä järveen ja kävi uimassa vain pienen lenkin. Päästin Kertun sitten hakemaan keppiä, jonka Rony jätti, niin kyllä tuli niin kauniisti käteen asti. Heitin Kertulle pari kertaa kepin ja joka kerta nouti taidokkaasti. Vein Kertun ja Ronyn myös Lumpun seuraksi autoon. Pihlalle heittelin keppiä myös, mutta eipä neiti viitsinyt hakea. Vähän kävi kastelemassa itseään, juuri ja juuri mahan alunen kastui. Sitten Pihla lähti juoksemaan yksikseen karkuun ja kävelin tyynen rauhallisesti autolle ja kuivasin muita, kotona saisivat sitten kunnollisen kuivauksen.

Pihla ei viitsinyt yksikseen kauaa juoksennella, joten päättipä tämäkin neiti tulla autolle kuivattavaksi. Kotona olikin sitten kunnon kuivaustalkoot, että kaikki koirat sai kuivaksi.

Lisää uusia tulokkaita?

Voi kyllä! Meille muuttaa kaksi ihastuttavaa pientä sohvan valtaajaa -> Juju & Bella. Tähän menee vielä vähän aikaa, koska kaikki pitäisi saada valmiiksi ennen heidän muuttoaan. He tulevat molemmat Elinalta Kairankuiskeesta.

Elinaan on tullut tutustuttua bernhardinkoirakehän laidalla, hänellä kun on aivan mahtava uros vKANS, vFIN, vKRE, vSWE, vDK, vGER & vLT vMVA VOVP-07 vMV-07 vRUSW-07 vEUV-07 vESTW-07 vCAW-07 vLTW-08 vBELW-08 vNW-08 vMV-08 vGERW-09 vLUXW-09 vLTW-09 vAMW-09 Nallekarhun Goofy. Tuttujen kesken Figo. Elinalta kysäisin, että mitähän on Figolle tekemässä ja hän tarjosi urosta minulle. Olin aivan haltioissani "AA! Minulla olisi mahdollisuus saada noin mahtava uros!" ja tottakai lupasin Figon ottaa meille. Figo muuttaa meille samoihin aikoihin kuin Juju ja Bellakin.

Innolla odottelen tätä kauhu kolmikkoa. Toivottavasti ei mene enään kauaa.

Nöffi josta juuri puhuin

Perheeseemme asteli huhtikuun puolessa välissä se himoitsemani nöffi. Tämä neiti osui silmiini aivan sattumalta karvaturreissa töpössä missä juteltiin lansuista ja nöhveistä. Lansu_ siellä mainitsi, että hänellä olisi kasvatteja vailla kotia ja laittelinkin sitten heti viestiä yv:llä hänelle. Lansu_ lupasi minulle Kertun ja lähdin hakemaan neitokaista kotiin seuraavana päivänä.

Kerttu on kotiutunut aivan loistavasti. Se pärjää todella mahtavasti perheen muiden koirien kanssa. Alkuun Lumppu vähän mörköili Kertulle, mutta äkkiä tytöillä alkoi saman katon alla asuminen sujua.

esittelyteksti

Kuolamyllyn on 2009vuonna perustettu virtuaalikennel. Kasvatusrotuna on bernhardinkoira, mutta haaveissa on, että taloon astelisi joku päivä nöffi tai landseer.

Perheeseemme kuuluu tällä hetkellä

Perheen "vanhus"
Dribble-Trouble's Big Fabrication For Love "Rony"
Tämä upea herrasmies täyttää tänä vuonna kuusi vuotta. Rony on ollut minulla siitä ajasta valitettavasti vasta puolivuotta, mutta on näyttänyt sinä aikana minulle miltä tuntuu omistaa bernhardinkoirauros. Rony on ihana persoona ja todella avoin uusille ihmisille. Sen ainut pahe on juosta ihmisten luokse hakemaan rapsutuksia ja joskus tämä herra ei osaa säädellä vauhtiaan kunnolla.
Rony on tuotu Englannista (evm. sukuinen) ja sen jälkeen hän on asunut kahdessa kodissa. Meille muuttaessa koti on ollut kolmas ja näillä näkymin tämä jää Ronyn viimeiseksi.

Perheen toiseksi vanhin
Gaara Net Pihagi "Pihla"
Pihla on perheen ikinuori. Se on Lumpun kanssa samanikäinen, mutta paljon rauhallisempi tapaus kuin Lumppu. Pihla omaa ihailtavan keskittymiskyvyn, mutta paheisiin kuuluu viiveellä totteleminen (tämä on vähän haitannut meidän tokouraa). "Tänne" ja menee sekunteista useisiin minuutteihin, että Pihla tulee luokse. Tuntuu kuin Pihla aina sanoisi "Joo joo äiti, mutta haistelen tän hajun eka. Ihan kohta! Mä lupaan."
Pihla on Nathin vanhoista linjoista oleva bernhardinkoirakasvatti. Pihlan vanhemmat ovat olleet hyvin menestyneitä näyttelyissä ja saavuttaneet mm. muotovalion arvoja.

Ja perheen kohlo
Derriers Hoodlum "Lumppu"
Lumppu on ensimmäinen bernhardinkoirani, vuosien mietinnän tulos. Se on vähän veikeä tapaus. Lumpun nimikin kuvastaa sitä kuinka se rakastaa luuhailla miesten joukossa. Lumppu pelkää yli kaiken pieniä koiria - yli 45cm koirat ovat tosi kivoja leikkikavereita. Tältä neidiltä ei lopu energia ja se on loputon sählääjä. Joka päivä tapahtuu jotain uutta ja aina tippuu kaikki tavarat lattialle, kun Lumppu kävelee ohitse ja heiluttaa häntäänsä.
Lumppu on tuotu myös Englannista, mutta kasvattajana on Denny. Evm. sukuinen. Lumpun vanhemmat ovat monen maan muotovalioita, terveitä ja hyvä luonteisia.